Verkkokaupan kasvu Suomessa

Suomessa verkkokauppa on vuosia laahannut kehityksessä muiden EU-valtioiden perässä. Postin Pohjois-Suomen aluejohtaja Aila Orabin mukaan Suomessa verkkokaupan vuosittainen kasvu on ollut enimmillään 20% luokkaa, kun kasvu keski-Euroopassa ja Ruotsissa on 30-35% luokkaa. 

Suomessa verkosta ostetaan paljon matkoja, majoituspalveluita ja tapahtumalippuja, mutta muiden palveluiden ja tavaroiden verkkokauppa on kasvanut kansainvälisessä vertailussa hitaasti. Tämä tarkoittaa, että hyödyntämätöntä potentiaalia on runsaasti.

Verkkokaupan kasvu on kuitenkin myös Suomessa piristynyt kuluneen reilun vuoden aikana ja tavaroiden kauppa verkossa on kasvanut palveluiden verkkokauppaan nähden. Vilkkaan Verkkokauppaindeksin mukaan suomalaisten verkkokauppojen myynti harppasi vuoden 2016 toisella kvartaalilla jopa 43% edellisvuoteen nähden.

Suomessa kulutus verkossa kasvaa myös tavaroiden ja palveluiden osalta, mutta haasteina on kotimaisten verkkokauppojen kilpailukyky kansainvälisten toimijoiden rinnalla sekä niiden vähäinen myynti Suomen ulkopuolelle. Suomalaisissa verkkokaupoissa asioi huomattavasti pienempi osuus ulkomaisia asiakkaita, kuin EU-alueella keskimäärin ja vastaavasti ulkomaiset verkkokaupat markkinoivat ahkerasti Suomessa paikallisten toimijoiden pysytellessä passiivisina.

-Hyödyntämätöntä potentiaalia on kuitenkin vielä runsaasti

 
Suomalaisten verkkokauppiaiden tulisikin nyt nähdä markkinoilla oleva kysynnän kasvu ja reagoida ennen kuin ulkomaiset toimijat valtaavat markkinan. Verkkomarkkinointi kehittyy myös huimaa vauhtia ja markkinoinnin aktiivinen kehittäminen onkin verkkokaupoille elinehto.

-Kalle

Digitalisaatio - Mitä se oikeastaan on?

Sana digitalisaatio on ollut viime vuosina paljon esillä. Mitä tämä paljon puhuttu digitalisaatio sitten oikeastaan tarkoittaa? Sillä ei ole mitään vakiintunutta selitystä. Ville Tenhunen pohtii blogitekstissään tätä käsitettä ja sen määritelmää. Hän nostaa esille, että digitalisaatio ei ole vain prosessien digitalisointia ja sähköistämistä vaan se vaatii koko prosessien uudistamisen ja sitä kautta lisäarvon tuottamisen. Eli toimintaa muutetaan ja uuden prosessin avuksi tuodaan digitaalisia välineitä ja siten tuotetaan lisäarvoa tai parannetaan tuottavuutta. 

Olen samaa mieltä Tenhusen kanssa siitä, että tulevaisuudessa ei riitä, että vanhat prosessit vain muutetaan sähköiseen muotoon. Koko toiminnan pitää muuttua, jotta siitä saadaan enemmän hyötyä. Toki prosessien sähköistämisellä saadaan lyhyellä aikavälillä helpotusta, mutta teknologia kehittyy koko ajan, jonka takia pitäisi pystyä katsomaan kauemmas tulevaisuuteen ja olla askeleen edellä. Rahaa tahkotaan uudistamalla koko prosessit hyödyntäen tekniikkaa. Olennaisinta on se, että ei tyydytä siihen nykyiseen tilanteeseen ja ajatella, että nyt kun menee hyvin, niin ei tarvitse katsoa tulevaisuuteen ja miettiä mitä seuraavaksi voisi kehittää. Koko ajan täytyy olla kehittämässä ja ”haistelemassa” uusia tuulia. Digitalisaation kannalta uusien innovointien tarkastelu muidenkin toimialoilta on tärkeää. Sieltä voi saada ideoita omaankin toimintaan. 

Tenhunen tuo tekstissään esille myös näkökulmaa, miten digitalisaatio vaikuttaa palveluiden tuottamiseen. Tenhusen mukaan palveluiden teknisen toteutustavan muuttaminen ei itsessään ole digitalisaatiota. Esimerkkeinä digitalisoidusta prosessista Tenhunen tuo esille passin hakemisen ja toimituksen. Ennen prosessi vaati henkilökohtaista asioimista lomakkeiden kanssa poliisiasemalla. Nykyään haku hoituu verkossa, valokuvat menevät suoraan valokuvaamosta poliisille ja noutokin tapahtuu valitulta R-kioskilta. Näin on luotu täysin uusi prosessi vanhan tilalle. Nykyään on olemassa paljon prosesseja jotka on digitalisoitu. Itselleni tuli mieleen kauppojen itsepalvelukassat. Niissä prosessi on täysin digitalisoitu ja muuttunut kokonaan. Siinä kaikki hoidetaan itse tekniikan avulla. Toinen on verkkokurssit. Nykyään voimme käydä kursseja etänä verkon kautta. Opetus ei ole sidottu tiettyyn paikkaan vaan perustuu verkossa oleviin tehtäviin ja sitä kautta oppilaan omaan aktiivisuuteen. Prosessi on aika erilainen verrattuna vielä normaaliin lähiopetukseen.

-Digitalisaatio ei ole vain prosessien digitalisointia ja sähköistämistä vaan se vaatii koko prosessien uudistamisen ja sitä kautta lisäarvon tuottamisen

Digitaalisuudesta puhuttaessa nousee esille usein myös työttömyyden uhka eli kuinka teknologian kehitys ajaa siihen, että ihmiset korvataan koneilla. Jossain määrin näin varmasti tapahtuukin, mutta sen sijaan, että tätä ongelmaa märehdittäisiin, pitäisi keksiä ratkaisuja, miten ongelma ratkaistaan.

Kehittyminen teknologian perässä on kaikille mahdollista. Se, että on askeleen edellä muita, vaatii rohkeutta, innovatiivisuutta ja ”ajattelua laatikon ulkopuolelta”.

-Kalle

Minä mediankäyttäjänä

Telkkarin merkitys minulle nuorena oli hyvinkin suuri. Voi sanoa että olen kasvanut sen parissa. Kaiketi ihan järkevä minusta siitä huolimatta on tullut, kaikesta Simpsoneiden tuijottamisesta huolimatta.

-Pikkupoikana sitä vielä haaveili, että omassa huoneessa olisi telkkari
 
Nykyään telkkari toimii minulla lähinnä viihdevälineenä; Youtube, Netflix ym. suoratoistopalvelut pyörivät lähes kellon ympäri. Telkkaripiuhaa en taida edes omistaa, tv-lähetyksiä en katso kuin pakosta. Mainokset aiheuttavat suurta päänvaivaa. Käytänki nettiselaimissa aina AdBlockkia, joka poistaa ne niin ärsyttävät clickpaitit. Iso hatunnostu tälle mahtavalle selainlaajennukselle!

Nykyään eniten aikaani mediassa tuhlaan ylläri sosiaalisessa mediassa, juurikin Instagrammissa.
Se on ollut henk koht se pahin koukuttaja itselleni nämä viimeiset n.10vuotta.

Facebookin Messenger-  toimii viestintäpalveluna edelleen kärkisijalla, Whatsapp -sovellus ei ole vielä pystynyt syrjäyttämään sitä. Näitä viestintäsovelluksia käytän aktiivisesti.

Facebook on toden totta jäänyt jo vähän unholaan, ainoastaan tapahtumia tulee sieltä enään skrollattua. Onhan se jo viime vuosina muuttunut enempi ja enempi vanhempien aikuisten Osta/Myydään kirpputoriksi.
Mutta on muuten perhanan kätevä päästä ylimääräisestä tavarasta siellä eroon :'D


Sanomalehtiä/uutisia en juurikaan lue. Iltalehti/Iltasanomat ovat täyttä kuraa. Se on täysin tietoinen valinta välttää sitä jatkuvaa negatiivista uutisvirtaa. Aiheuttaa ylimääräistä stressiä ja painostaa kuluttamaan. Helsingin Sanomia pidän vielä jokseenkin luotettava.

Aamulla herättyäni, musiikkipalvelut Spotify, Soundcloud, Youtube radiot ovat hyvin nopeasti päällä soimassa. Näillä olen korvannut radion kuuntelun ihan täysin.
Musiikin kuuntelu on minulle hyvin tärkeä nautinto, en suostu siksi kuuntelemaan radion tarjontaa hetkeäkään.

Haluan että valta täysin minulla, milloin ja mitä tahdonkaan katsoa, kuunnella tai kokea.
Olen valmis maksamaan laadukkaasta palveluntarjonnasta.
Enkä siedä mainoksia ja olen valmis maksamaan myös siitä, ettei niitä näy.



-Tulevaisuudessa?

Lista median tulevaisuutta rakentavista trendeistä:

1. Suomeen kasvaa sukupolvia, jotka eivät enää halua maksaa mediasta, koska saman tiedon, hyödyn ja viihteen saa ilmaiseksi. Tämä johtaa kaupallisen ja perinteisen median kurjistumiseen. Vanhenevat sukupolvet kannattelevat perinteistä mediaa jonkin aikaa, mutta vuosi vuodelta vähemmän.

2. Mediakulutus jatkaa nopeaa muuttumista. Mainostajat seuraavat perässä digitaalisiin ja mobiileihin kanaviin. Samalla mainostajien on helpompi ja parempi tavoittaa kohderyhmänsä suoraan omien medioidensa ja kanaviensa kautta.

3. Teknologiakehitys voimistaa näitä trendejä ja muuttaa median pelikenttää ratkaisevasti. Se poistaa perinteisiä media-alalle tulon esteitä, mutta luo myös uusia. 


 

"Valheiden, kyynisyyden ja maailman murroksen aika ajaa ihmisiä etsimään luotettavaa ja laadukasta tietoa – mikä asettaa myös medialle uudenlaisia vaatimuksia. Vaikka laatuodotus kohdistuu usein tunnettuihin mediabrändeihin, kulkee rinnalla aitouden ajan henki: ihmiset ja arjen ja somen estetiikka ovat autenttisempia kuin instituutiot ja läpituotetut mediakokemukset. Voittava mediatuote syntyy näiden yhdistelmästä", sanoo Helsingin Sanomien uutispäällikkö Jussi Pullinen. 

Tilastokeskus - Internetin käyttö mobiililaitteilla

Median tulevaisuus

-Kalle

Duuniexpot 24.1

Tänään järjestettiin Lahden messuhallissa Duuniexpot jo kymmenettä kertaa!

Duuniexpo on tosiaan Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden järjestämä verkostoitumis- ja rekrytointitapahtuma, joka tuo yhteen alueen yritykset ja työnhakijat. Tapahtuma on alusta loppuun opiskelijoiden käsialaa!

Messuilla ohjelmanumeroista mielenkiintoisin oli ehdottomasti nuorten yrittäjyyttä koskeva paneelikeskustelu.

Keskusteluun osallistuivat kolme, jo menestyksekkäästi toimivaa, nuorta yrittäjää.
1. Annika Kokkonen (yrittäjä, parturi-kampaaja/STOOLI),
2. Paulus Ähtävä (yrittäjä,toimitusjohtaja/Sinne Store),
3. Joosua Visuri (personal trainer & valmentaja).

Näistä minua henkilökohtaisesti eniten kiinnosti Pauluksen tarinat Sinne Store-lifestyleliikkestä.
Jos yrittäjäksi päättäisin ryhtyä, lähtisin vastaavanlaiseen vaate/muotitoimintaan mukaan.
Veisin Pauluksen kunnon lounaalle ja keräisin häneltä kaiken irti saamani tiedon talteen.

–Vapaus tehdä asioita omalla tyylillä

Yrittäjän on oltava rohkea, kyettävä ottamaan riskejä, jotka ovat hallittavissa. Yhteistyökyky, ulospäinsuuntautuneisuus ja täsmällisyys ovat välttämättömiä ominaisuuksia asiakassuhteissa ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Sitkeys, paineensietokyky ja vahva usko omaan yritysideaan auttavat yrittäjää vaikeinakin aikoina.

Yrittäjähenki tarkoittaa eri asioita eri aloilla yrittäjinä toimiville. Toiselle se syntyy päättäväisyydestä, toiselle puolestaan hyvän palautteen kautta. Se tosin vaatii koko ajan ajan tasalla olemista.

– Oma tyyli tarkoittaa asioita joista tykkää, yrittäminen ei tunnu välillä lainkaan työnteolta, kun tekeminen on niin mieleistä.

 

Yksi olennaisimmista ominaisuuksista, mitä yrittäjältä vaaditaan on epävarmuuden sietäminen. Kukaan, harvemmin varsinkin yrittäjä, ei osaa varmasti sanoa, mihin maailma tästä etenee. Se on oikeastaan jatkuva osa sitä päivittäistä, viikoittaista, vuosittaista arkea.

Duuniexpo 2018


-

Paneelikeskustelun jälkeen vuoroon astui Apulanta yhtyeen rumpali Sipe Santapukki.

Sipe kertoi omalla, rennolla tyylillänsä kuinka Apulanta on muuntautunut punkbändistä menestyksekkääksi osakeyhtiöksi.
Santapukki toimii osakeyhtiön toimitusjohtajana, laulaja Ville Wirtanen on hallituksen puheenjohtaja.

– Viidessä vuodessa entisistä teinipunkkareista on kuoriutunut pesunkestäviä yksityisyrittäjiä.

Samalla kun Apulannasta kasvoi yksi maan suurimmista yhtyeistä, karttuivat myös Wirtasen ja Santapukin liike-elämän taidot.

Elokuun lopulla Kauppalehti uutisoi, että 86 prosenttia Apulannan liikevaihdosta tulee nykyään arvopaperikaupasta. Viime vuonna yhtyeen liikevaihto kehittyi 18,9 prosenttia 4,3 miljoonaan euroon.

Se on kova tulos mille tahansa pienyritykselle - mutta erityisen hämmentävä luku heinolalaiselta punkbändiltä. Apulanta Oy on kannattavalla toiminnallaan kerryttänyt sijoitusomaisuuttaan ja saavuttanut hyvän taloudellisen aseman. 

Kauppalehti - Apulanta

-Kalle

 

Aloituspostaus

Kuka minä olen?

Olen 26-vuotias Lahdessa palveluliiketoimintaa opiskeleva, markkinoinnista ja ihmisläheisestä myyntityöstä kiinnostunut herrasmies.
Unelmatyöni ehdottomasti olisi, että pääsisin hyödyntämään visuaalista silmääni markkinoinnin ja asiakaspalvelun parissa.

Aikaisemmin olen työskennellyt rakennusalan töiden parissa. Pari vuotta jaksoin ahkeroida, kunnes viisastuin ja päätin hypätä taikaisin opiskelujen pariin. Tämä oli ehkä elämäni fiksuin päätös. Valmistuin merkonomiksi ja siitä jatkoin luontevasti ammattikorkeakouluun, Lahteen palveluliiketoiminnan pariin. Erittäin tyytyväinen olen ollut tekemiini ratkaisuihin. Motivaatiota löytyy vaikka muille jakaisi ja aion tehdä kovasti töitä saavuttaakseni unelmani.


Mitä kerron blogissani?

Blogissani tulen keskittymään monipuolisesti liiketoiminnan digitalisoitumiseen ja siihen liittyvin harppauksia tekeviin innovaatioihin.

Lisätyn todellisuuden, robottisaation, älypuhelinten ja internetin myötä vain ihmisten mielikuvitus on rajana keksiä uutta.

Elämme todellakin jatkuvassa muutoksen virrassa.



-Kalle